Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on neljätoista lukua. Jokaisella oppilaalla on yhdessä jonkun toisen oppilaan kanssa vastuuluku, jonka hän esittelee muulle ryhmälle. Tarkoitus on tietenkin lukea koko kirja, mutta käymme kirjan läpi vastuuluvuittain
Luvusta vastaavat oppilaat
- esittelevät luvun tapahtumat eli tekevät luvun tapahtumista suullisesti muulle ryhmälle juonireferaatin
-juonireferaatin lisäksi tarkastelevat lukua eli tekevät siitä havaintoja jostain tietystä näkökulmasta.
(Suullisesti siis juonen selostaminen ja ajatuksia valitusta näkökulmasta)
- suulliseen esitykseen kuuluu myös lyhyen tekstinäytteen lukeminen luvusta
- suullisen referaatin lisäksi palauttavat opettajalle yleiskielisen kirjallisen tiivistelmän, joka on pituudeltaan vähintään 150-200 sanaa. Tiivistelmä palautetaan samalla tunnilla kuin suullinen esitys pidetään. Tiivistelmän tulee olla sähköisessä muodossa. Tekstin voi lähettää Wilman viestinä tai s-postin liitetiedostona. (pia.lempinen@lappeenranta.fi)
Näkökulmia voivat olla seuraavat (riippuu tietysti luvun tapahtumista ja sisällöstä, mikä näkökulma kannattaa valita)
1. Yhteiskunnan kuva (Mitä ryhmiä kuvataan/mainitaan?, Keillä on valtaa, keillä ei? Mikä veljesten asema on suhteessa esivaltaan?)
2. Veljesten kotoinen elämänmuoto eli arki (Millaisia askareita veljekset hoitavat?/ Millainen on ruokakulttuuri? Millaiselta näyttää talonpojan elämä? Vertaile Jukolaa ja Impivaaraa toisiinsa)
3. Uskonto (Miten uskonnollisuus ilmenee veljeksissä? Miten uskonto ja kirkko vaikuttavat poikien elämään?)
4. Luonto (Tee havaintoja ja päätelmiä luonnon osuudesta romaanissa: Mitä se merkitsee veljeksille?Millaista on luontokuvausten kieli? Milloin luonto on ystävä, milloin vihollinen?)
5. Naiset teoksessa (Keitä naisia kuvataan?Miten? Mikä heidän roolinsa on veljesten elämässä?)
Luvut 1-7 käydään läpi 28.4. ja luvut 8-14 29.4.
Luku 1 Lotta ja Mikko T.
Ensimmäisessä luvussa esitellään henkilöt. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Heistä Tuomas ja Aapo ovat kaksosia ja samoin Timo ja Lauri. Ruumiin rakenteeltaan he ovat tukevia ja hartevia, pituus kohtalainen paitsi Eeron, joka on vielä kovin lyhyt. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja hampunkarvainen tukka.
Kertoja kertoo myös veljesten lapsuudesta. Pojat kävivät nuorempana munavarkaissa. Tämän jälkeen he karkasivat kotoa, koska he eivät uskaltaneet mennä vihaisen äidin luokse. He myös tykkäsivät pelata kiekkoa.
Ensimmäisessä luvussa veljesten vanhemmat kuolevat. Jukolan kunto alkaa rapistua. Poikien oli aika ottaa itse vastuuta. Pojat saivat idean muuttaa metsään. Veljekset valitsivat yksimielisesti johtajakseen Juhanin.
Tarkastelimme yhteiskunnan näkökulmasta. Kun veljekset asuivat keskenään heillä oli paljon opittavaa yhteiskunnan tavoista. He halusivat kuitenkin oppia lukemaan ja elämään kunnolla kuten muut. Veljekset myös päättivät, että Juhanilla on eniten valtaa. Nuorimmalla eli Eerolla oli vähiten valtaa.
Luku 2 Tara ja Jenny
Kappale alkaa, kun Jukolan veljekset eli seitsemän veljestä päättävät lähteä kouluun, koska he haluavat oppia lukemaan. He laittautuvat siisteiksi pukemalla parhaat vaatteensa päälle ja kampaamalla tukkansa hyvin. Veljeksistä Juhani kertoo näkemästään unesta muille. Kuitenkin ennen kouluun lähtöä veljekset päättävät lähteä kosimaan Männistön talon Venlaa. Venla on ollut jo kauan veljesten ihailun kohteena. Veljekset kävelivät Männistön muorin mökin luokse. Kaksi veljeksistä ei kuitenkaan mene kosimaan, mutta loput viisi menevät. Venla ei hyväksy kosintoja, jolloin veljekset poistuvat alakuloisina ja suutuspäissään. Veljeksistä Eero kertoo näkemästään unesta. Veljekset keskustelevat siitä, kuinka Venla ei halunnut ottaa heitä. Jukolalaiset päättävät jatkaa matkaa kohti koulua. Matkalla koululle he törmäävät toukololaisiin, jotka laulavat veljeksistä herjauslaulua. Toukololaisten ja veljesten välille syntyy tappelu. Veljekset voittavat toukololaiset. Jukolalaiset päättävät jatkaa matkaa kohti koulua. Matkalla he pohtivat, kuka pilkkalaulun on keksinyt. He myös muistelevat lämmöllä kuolleita vanhempiaan. Kun veljekset näkevät kirkon, rupeavat he pohtimaan, onko kouluun meno sittenkään hyvä idea. He kuitenkin päättävät lähteä jatkamaan matkaa kohti koulua, jolloin samalla veljeksistä Timo laulaa laulun. (Tara)
toinen versio:
Toinen luku alkaa veljesten päätöksestä lähteä kouluun, veljekset eivät kuitenkaan pidä kiirettä kouluun lähdön kanssa. Kaikki seitsemän veljestä ovat jo kauan olleet ihastuneita samaan naiseen Venlaan, josta he tuona kouluunlähtö aamunakin haaveilevat. Juhani vanhin veljistä saakin muiden mielestä hyvän idean, ja he päättävät käydä kaikki yhtä aikaa kosimassa naapurin Venlaa koulumatkalla. Veljekset ovat kaikki vahvassa uskossa ja miettivät mitä Jumala sanoisi tähän porukassa kosimiseen, voisiko Venlasta tulla kaikkien vaimo yhtä aikaa?
Poikien mielestä Jumalan edessä mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta. Ja niin ottivat veljekset pussinsa ja aapisensa ja lähtivät matkaan. Kaikki eivät kuitenkaan kosimaan asti päässeet, vain viisi heistä meni Venlaa tapaamaan. Kosiminen ei kuitenkaan pojilta luonnistunut ja Venla ei huolinut viidestä veljestä yhtäkään. Saivatpahan veljekset vielä Venlan vihaisen äidin peräänsä, jouduttamaan heidän matkaansa kouluun. Pettyneinä he jatkavat matkaansa, ja lohdutuksekseen tajuavat kuitenkin, että ei avioliittoon noin vain ryhdytä vaan pitää löytää joku jota rakastaa. Haava reissusta jäi, mutta aika sen parantaa, Venla ansaitsee jonkun jota rakastaa.
Veljekset eivät kuitenkaan selviä kouluun asti lukkarin luo kun he jo päätyvät tappeluun naapurikylän poikien kanssa. Toukolaiset pilkkaavat veljeksien luku innostusta, ja siitäpä veljekset suivaantuivat. Ylpeinä kouluun menostaan veljekset ryhtyvät tappeluun ja voittavat sen. Yhdessä seitsemän veljestä jatkavat matkaansa kohti koulua, laulaen ja pitäen Jumalan mielessä. (Jenny)
Luku 3 Roosa R. ja Julia
Kolmannen luvun alussa veljekset istuvat jo kolmatta päivää lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä, opiskelemassa ahkerasti aapiskirjoja lukkarin johdolla. Lukkari piti veljeksiä nälässä koko päivän tehostaakseen oppimista ja antoi vasta illan tullen eväspussit veljeksille. Veljekset saavat yöllä tarpeekseen ja karkaavat ikkunasta. Aapo kertoo tarinan linnan herran kauniista tyttärestä, joka rakastui nuorukaiseen ja he tapailivat salaa, vaikka tytön isä ei hyväksynyt suhdetta. Linnan herra antoi tyttärelleen uhkauksen, että jos nuorukaiset jäisivät kiinni sylikkäin, herra vihkisi heidät yhteen veriseen kuolemaan ja näin tapahtui.
Veljekset heräsivät ukonilmaan yöllä ja luulivat, että maailmanloppu on nyt tullut. Pojat menivät "Kulomäen kuusen" alle kovalta sateelta suojaan. Ilman yletessä he jatkoivat matkaansa ilman kiirettä ja huolta Tammiston taloon yösijaa etsimään.
Kolmannessa luvussa veljesten arkeen kuuluu opiskeleminen lukkarin johdolla ja vapaa-aikana he kertovat tarinoita toisilleen, laulavat ja runoilevat. Veljesten ruokakulttuuriin luvussa ei tutustuta, heillä on vain eväspussit, joista ei mainita sen enempää. Kolmannessa luvussa Aapon kertomissa tarinoissa tuli esille veljesten uskomusmaailmaa.
Luku 4 Hannes ja Martti
Neljännen luvun alussa veljekset palaavat Jukolaan. Veljekset päättävät lämmittää saunan ja juopotella. Juhani käskee Timoa lämmittämään saunan ”kiukaat rymisten”, ja Eeron hakemaan viinaa juopottelua varten. Pitkän ja kovan saunomisen jälkeen veljekset painuvat pehkuihin pahaa aavistamatta.
Hyvin nukutun yön jälkeen veljekset heräilevät puolenpäivän aikaan, pukevat päälleen ja menevät aamiaiselle. Aamiaisella pojat jutustelevat hieman kinastellen erilaisista asioista, minkä jälkeen Eero huomaa kysyä, että missä sauna on? Sauna on palanut yön aikana Timon ankaran lämmityksen seurauksena. Kinastelu ja syyttely jatkuu heidän selvittäessään syypään saunan palamiselle.
Veljesten syyllistäessä toisiaan, lautamies Mäkelä astuu Jukolaan sisään kertoen, että heidät laitettaisiin jalkapuuhun elleivät suostuisi palaamaan kouluun. Veljeksiä ajatus koulusta puistatti ja he päättävät kieltäytyä tarjouksesta. Jukolan veljekset päättävät hermoilujensa takia muuttaa metsään asumaan, pakoilemaan Mäkelää.
Lopuksi veljekset päättävät yksimielisesti vuokrata Jukolan talon nahkapeitturille kymmeneksi vuodeksi kyseisillä ehdoilla: ”Nahkapeitturi hallitsee ja viljelee taloa kymmenen vuotta, kolme ensimmäistä ilman yhtään vouraa, mutta siitälähin maksakoon hän veljeksille seitsemän tynnöriä rukiita vuodelta ja rakentakoon uuden saunan ennen voura-ajan loputtua”.
Luku 5 Hilla
Viidennessä luvussa on kevät ja veljekset lähtevät muuttomatkalle Jukolasta Impivaaraan vuokrattuaan Jukolan nahkapeitturille kymmeneksi vuodeksi. Matkan aikana Aapo kertoo veljilleen tarinan käärmeitten kuninkaasta ja urhoollisesta ratsastajasta, joka onnistuu ryöstämään käärmeen päästä kruunun.
Veljekset jäävät illan tullessa yöksi Impivaaran vuorelle ja koska kenellekään veljeksistä ei tule uni silmään, päättää Aapo kertoa vanhan tarinan kalveasta immestä, jonka mukaan vuori on tarinan mukaan saanut nimensä "Impivaara". Tarinassa nuori neito joutuu vuoren sisällä asuvan yksisilmäisen peikon narraamaksi, ja peikko imee kaiken veren neidosta, mutta siitä huolimatta neito jää henkiin, mutta hän ei ole enää samanlainen kuin ennen, vaan valkea haamu. Tarinan mukaan se rukoilee syntejään anteeksi Impivaaran huipulla yöt ja päivät, vuodenajasta riippumatta.
Tarinasta säikähtäneinä veljekset erehtyvät luullessaan näkevänsä vuorenpeikon heidän lähettyvillään. Tämä olento on yksisilmäinen aivan kuten tarinan peikkokin. Veljekset päättävät karkoittaa sen tiehensä, ja alkavat heittää sitä kohti tulisoihtuja. Hetken päästä he kuitenkin huomaavat tämän "peikon" olevankin vain heidän yksisilmäinen hevosensa Valko.
Kuudennessa luvussa veljesten rakentama pirtti on saatu valmiiksi. Veljekset lähtevät metsästämään ja näkevät, että Timo on päästänyt vahingossa sudenkuoppaan pudonneen suden vapaaksi. Metsästyksen jälkeen veljekset päättävät lähteä keräämään halkoja talven varalle aitan lähistölle. He pitävät myös huolta uskollisen hevosensa Valkon talvisesta ravinnosta ja ruokkivat hevosen. Pian veljekset päättävät lähteä viettämään jouluiltaa Impivaaran pirttiin. He syövät jouluateriaa, ja katsovat metsästyksen saalistaan. Aterian jälkeen veljekset laulelevat, juttelevat ja istuskelevat nuotion ääressä Impivaaran vankkarakenteisessa pirtissä.
Myöhemmin Juhanille ja Eerolle syntyy riita, ja tämän seurauksena veljekset heittävät epähuomiossa palavan päreen parvelta alas lattialle. Pian oljet sytyttävät lattian tuleen ja pirtti syttyy kokonaan palamaan. Veljekset juoksevat eläimiensä kanssa ulos. Veljesten jäätyä ulos, pakkanen alkaa kiristyä, ja he tajuavat olevansa liemessä. Veljekset päättävät lähteä kohti kylää pyytämään katosta Jukolasta, jossa voisivat viettää talven. Lopulta veljekset pääsivät iloisesti lämmittelemään mökkiin taivaltaen pitkän matkan pakkasessa. Veljesten jälkeen myös heidän koiransa, sekä muut kotieläimensä löysivät tiensä mökkiin.
Luku 7 Linda
Seitsemännessä luvussa pojat rakentavat uuden pirtin Impivaaraan. Taula-Matti kertoo pojille tarinoitaan vaellus- ja metsästysretkistä ja pojat päättävät matkia häntä. Veljekset lähtevät sorsa jahtiin ja heillä on viinaa mukana. Yksi veljeksistä kuulee viinan haku matkalla kylässä, että karhu on tappanut härän. Matkalla pojat ampuvat Viertolan karjaa kiusanneen härän. Kymmenen vihaista härkää yllättää pojat ja pojat joutuvat tappamaan niistä seitsemän. Loput kolme härkää pakenevat. Paikalle saapuu uusi paljon suurempi neljänkymmenen pään härkäjoukko. Härät ajavat poikia takaa ja pojat pakenevat Hiidenkivelle ja jäävät loukkuun sinne. Aapo kertoo tarinan Hiidenkiven synnystä. Aamulla pojilla on kauhea nälkä ja he harmittelevat sitä, että härät ovat tulleet nähtävästi jäädäkseen. Aapo kertoo vielä tarinan Impivaaran luoliin vangitusta uskonsoturista.
Luku 8 Vili
Veljekset ovat kivellä jo neljättä päivää härkien saartamina. Siinä samalla veljekset jouvat alkoholia ja etenkin Lauri alkaa tulla kovaan humalaan ja alkaa haastaa rittaa muiden kanssa jonka takia Lauri melkein heitettiin kiveltä alas härkien sekaan. Pojat saivat kuitenkin riitansa selvitettyä jonka jälkeen he päättivät ampua kaikki härät ja mennä kotiin.
Eero menee kertomaan tapahtuneesta vuodille joka suuttuu pojille ja vannoo että asia ei jää tähän.
Valotsin näkökulmaksi luonto koska pojat ovat luonnon keskellä ja luonnon arvostus näkyy myös selvästi siinä ettei pojat alkaneet heti alkuun ampumaan härkiä vaan odottivat jos ne lähtis itsestään pois.
Luku 9 Susanna
Yhdeksäs luku alkaa veljesten syödessä häränlihaa. Kyseiset lihat ovat peräisin niistä häristä, jotka veljekset tappoivat. Syömisen jälkeen he päättävät pelata kiekkoa. Lauri ei kuitenkaan halua pelata ja päättää lähteä metsään. Metsässä Lauri kävelee kirves kainalossa ja tutkiselee puita ja kantoja. Hetken pohdittuaan luontoa hän päättää nukkua hetken. Lauri näkee unta veljistään, jotka pelaavat kiekkoa, mutta kiekon sijasta käyttävät aapiskirjaa. Provasti suuttuu aapiskirjan käytöstä kiekkona ja langettaa myrskyn veljesten ylle. Myrsky pyörittää veljeksiä hetken ilmassa mut häviää nopeasti. Lauri tulkitsee unen käskyksi opetella lukemaan. Lauri palaa takaisin veljestensä luo ja Tuomas pyytää Eeroa laulamaan Rajamäen rykmentistä. Aamulla lautamies Mäkelä ja vierasmies tulevat käymään veljesten luona ja käskevät heidät käräjiin härkien tappamisesta. Veljekset saavat kuitenkin vakuutettua heidät siitä, että härkien tappamisesta oli vain hyötyä. He vetoavat siihen, että härät olisivat metsässä mädäntyneet ja levittäneet tauteja ympäri Suomea. He vetoavat myös siihen, että lihat täytyi syödä, sillä moni poika oli sinä vuonna kärsinyt nälästä. Luvun lopussa kuvataan sitä, kun veljekset rupeavat harjoittamaan maanviljelyä.
Luku 10 Sanni
Veljekset korjaavat sadon ja päättävät valmistaa viinaa. Kaikki muut juovat ja juhlivat paitsi Lauri, joka ei halua osallistua. Eero ja Simeoni lähtevät myymään osan viljasadosta ja viinasta Hämeenlinnaan, jotta saisivat ostettua juhlaruokia Mikkelinpäivää varten. Kun eräänä päivänä Eero ja Simeoni palaavat kotiin, heidät on ryöstetty ja melkein kaikki rahat on käytetty. Simeoni karkaa ja Eeroa rangaistaan. Simeonia lähdetään etsimään ja Juhani löytää hänet metsästä riutuneena. Simeoni hourailee ja kertoo veljilleen oliosta, joka on ennustanut hänelle maailmanloppua. Myös Lauri on nähnyt unta maailmanlopusta ja kaikki pelästyvät. Veljekset päättävät lopettaa viinan juonnin ja lähtevät kirkkoon. Tammiston kartanon pihalla syttyy tappelu Toukolaisten kanssa. Kyösti tulee apuun ja pojat pakenevat kotiin.
Luku 11 Roosa N.
Luku 11 alkaa kun veljekset miettivät päivän tappelua Tammistossa. He ovat epätoivoisia ja peloissaan siitä että heitä rangaistaan. Pohdittuaan asiaa he päättävät mennä Heinolaan liittyäkseen kruunun sotaväkeen, jossa he olisivat turvassa. Matkalla he kuitenkin törmäävät nimismieheen, joka kertoo ettei heitä aiota rangaista. Epäilyksistään huolimatta veljekset palaavat takaisin kotiinsa, joskin he eivät uskalla heti astua taloon vaan tarkkailevat taloa pari päivää metsästä käsin. He ovat kiitollisia, ja päättävät opetella lukemaan saadakseen arvostusta. He lähettävät Eeron jahtivoudin opetettavaksi, ja samalla muut veljekset tekevät Impivaaraan riihen ja viljelymaata saadakseen tulevaisuudessa siitä elinkeinon ja arvostusta, jotta saisivat vaimot itselleen. Kun Eero palaa, hän ryhtyy opettamaan veljilleen lukemista, toiset oppivat hitaammin, toiset nopeammin. Eniten oppimisvaikeuksia on Juhanilla ja Timolla. Veljeksiä ärsyttää Eeron tapa kiusoitella heitä kompasanoilla ja niin tekemään pilkkaa ei ainoastaan heistä, vaan myös Jumalasta ja hänen sanastansa. Eräänä päivänä kesken opiskelun veljeksillä menee hermo, ja he menevät ulos ja siellä päättävät antaa Eerolla selkäsaunan. Tämän jälkeen Eero on vähän aikaa katkera ja opetustuokioissa vallitsee jäyhä henki, kunnes Eero lopulta leppyy. Näin veljekset oppivat pikkuhiljaa lukemaan.
Luku 12 Aino
Kahdennessatoista luvussa veljekset viljelevät peltoaan Impivaarassa ja opiskelevat ahkerasti. Heidän taitonsa rupeavat pikkuhiljaa kehittymään, mutta sadot epäonnistuvat ja veljekset joutuvat elämään nälässä. Talvella Eeron ehdotuksesta he lähtevät metsästämään ja saavat karhun, eivätkä joudu enää olemaan nälässä. Seuraavana kesänä sato kuitenkin onnistuu loistavasti ja peltotyöt tehtyään veljekset päättävät lähteä pappilaan provastin luo arvioittamaan taitonsa. Provasti julistaa Laurin Toukolan parhaaksi lukijaksi ja muutkin saavat nahkakantiset raamatut palkinnoksi ahkeruudesta. Veljekset rupeavat rakentamaan Impivaaran talosta entistä isompaa ja parempaa. Muut ihmiset huomaavat tämän ja veljekset saavat enemmän arvostusta ja kunniaa. Aapo käy Tammistossa ja tapaa siellä nahkapeitturin, joka on valmis luopumaan Jukolasta etuajassa. Veljekset päättävät, että puolet heistä asettuu Impivaaraan ja puolet Jukolaan. He pohdiskelevat yhdessä ,että enää heidän on löydettävä hyvät emännät.
Luku 13 Mikko S.
Luvussa kolmetoista kerrotaan veljesten paluusta Jukolan talolle. He olivat yhdeksän vuotta poissa kotoa ja palaavat sinne tuoden mukanaan vankkurikuorman, kaksi hevosta, kaksi lehmää, yhden sonnin ja oluttynnyrin. He aikovat järjestää tuliaisjuhlan ja sopia kaikki vanhat riidat. Matkallaan he tapasivat oman lukkarinsa, jonka kanssa he puhuivat ja saivat hänet tulemaan mukaansa kutsumaan muita ihmisiä juhlaan. Lisäksi he pyysivät häntä pitämään puhetta Jukolan talon edessä. Veljekset tapasivat tiellä myös Rajamäen rykmentin ja pyysivät heidätkin mukaan juhlaan. Sen jälkeen heitä vastaan tuli huonosti kuuleva ukko, jonka he myös kutsuivat. Ukko ei kuitenkaan halunnut tulla mukaan, mutta veljekset ottivat hänet mukaan väkisin. Päästyään talolle ja kerättyään riittävästi vieraita, lukkari piti Jukolan talon edessä puheen. Puheen jälkeen kaikki siirtyivät taloon juhlimaan. Juhlissa juotiin ja tanssittiin. Juhani sai luvan mennä naimisiin Venlan kanssa. Hän sai luvan Venlan äidiltä.
Luku 14 Niko
On kulunut lähes kymmenen vuotta veljesten muuttamisesta Impivaaran erämaahan. Kappale kertoo siis lyhyesti jokaisen veljeksen elämästä, kun he ovat muuttaneet erilleen. Jukola jaettiin kahteen
osaan, Juhani hallitsi toista puolta ja Aapo toista puolta. Myös Impivaara jaettiin kahteen osaan
Tuomakselle ja Laurille. Timo sai Kekkurin ja Eero Vuohenkalman torpan. Vähäosaisimmaksi jäi Simeoni, joka ei halunnut aluetta itselleen, eikä astunut avioon kuten muut veljensä. Hän asui veljensä Juhanin hoivissa.
Erilaisia pieniä pätkiä veljesten elämästä kerrotaan, millaista heidän elämänsä on tai mitä he ovat tehneet. Juhani näytti itsensä hirmuiseksi sekä Jumalan että ihmisten edessä, kun kävi satamaan väärään aikaan. Simeoni yrittää itsemurhaa murheen murtamana,kun oli lupauksensa rikkonut, Juhani kuitenkin onnistuu estämään tämän ja Simeoni saa uutta puhtia elämäänsä. Aapo elää tyyntä kotielämää ja harjoittaen parantajan ja lautamiehen ammatteja. Kuuluisa Aapo oli parantajan taidoistaan. Lauri teki metsäreissuja usein, ja kerran metsäreissulta palatessaan hän taltutti ja ohjasi karanneen härän kotiin yksin. Timo nautti perhe-elämästään, mutta silloin tällöin ratkesi ryyppäämään kollegoidensa kanssa. Luvussa kerrotaan yhdestä ryyppyreissusta. Kirjan lopussa kaikki veljekset ovat kokoontuneet viettämään joulujuhlaa perheineen.
Juuh
VastaaPoistaEn
VastaaPoista